0,35 sekuntia - niin vähän aikaa robottirobotti tarvitsee siirtyäkseen sukelluksesta lentoon. Tutkijat ovat kehittäneet vedenalaisen lennokin, joka pystyy muuttumaan lentäväksi lennokiksi alle sekunnissa. Juju on siinä, että imukiekon ansiosta se voi kiinnittyä muihin liikkuviin esineisiin ja niin sanotusti ottaa kyytiin. Sillä ei ole väliä, onko pinta kuiva vai märkä.
Kiinalaiset, brittiläiset ja sveitsiläiset tutkijat kehittivät lennokin 3D-tulostusprosessin avulla. Nopea siirtyminen vedenalaisesta lennokista ilma-alukseksi on uuden potkurin rakenteen ansiota.se käytännössä avautuu lennossa ilmassa ja mahdollistaa siten nopeamman vaihtamisen eri väliaineiden välillä kuin useimmat aiemmat ilma-vesi -robotit ovat mahdollistaneet. Erilaisissa testeissä robotti onnistui paitsi videokuvaamaan merenpohjaa myös kuvaamaan siirtyessään ilmasta veteen.
Vedenalaista dronea on tarkoitus käyttää esimerkiksi aavan meren ympäristön saastumisen tutkimiseen. Se on suunniteltu yksinomaan meriekosysteemien biologiseen ja ekologiseen seurantaan, eikä sitä ole tarkoitettu sotilaallisiin tarkoituksiin, kuten sukellusveneiden vakoiluun. Lisäksi sen pitäisi pystyä suorittamaan pelastustöitä sekä makeassa että suolaisessa vedessä.
Beihangin yliopiston, Imperial College Londonin ja Empan tutkijat ottivat lennokin kehittämisessä vaikutteita luonnosta, erityisesti laivaa pidättelevästä kalasta, jonka mukaan he mallinsivat imukiekon. Tämän erityisen komponentin avulla lennokki voi niin sanotusti "liftata" ja kiinnittyä merieläimiin, kuten valaisiin tai haikaloihin, ja vähentää näin huomattavasti energiankulutustaan, sillä "liftattava" robotti kuluttaa lähes 20 kertaa vähemmän virtaa kuin jos se olisi itseohjautuva. Uusi robottidroni soveltuu näin ollen myös pidempiin tutkimusretkiin.
"Tutkimuksemme osoittaa, miten olemme ottaneet inspiraatiota laivassa kiinni pitävien kalojen tarttumismekanismista ja yhdistäneet sen ilmassa liikkuviin robottijärjestelmiin saavuttaaksemme uudenlaisia liikkumismenetelmiä robotiikkaan", sanoo Empan robotiikan materiaali- ja teknologiakeskuksen ja Lontoon Imperial College Londonin lentorobotiikan laboratorion johtaja Mirko Kovac.
Koko tutkimusartikkeli löytyy Science Robotics-sivustolta.
Du möchtest immer auf dem Laufenden bleiben?
Dann abonniere jetzt unseren FPV24 Newsletter!
